Pankkipalvelut ja digiaika

Sijoittaminen ja 20-luku

Tekninen kehitys on tuonut sijoittamisen kaikkien saataville. Voimme jokainen asentaa omaan älypuhelimeemme erilaisia sovelluksia joihin rekisteröimällä ja omalta pankkitililtä rahaa siirtämällä pääsemme sijoitusmarkkinoille. Voimme lähteä sijoittamaan vaikka kryptovaluuttaan, pörssimuutoksiin, osakkeisiin, ja kaikkeen mahdolliseen. Se, että ennen piti mennä pankkiin oli paljon pidempi tie, mutta monella tavoin myös hyvä – miksi, sitä käsittelemme tässä.

Pankki toimi hidasteena

Ennen meidän oli pakko sopia tapaamisaika pankkiin, missä sitten käytiin läpi oman talouden mahdollisuuksia. Siihen aikaan ei edes puhuttu mahdollisuudesta lainata rahaa sijoittamista varten, mutta kyllähän sitä jo silloin otettiin velkaa ja sijoitettiin pörssiin ja pörssin ulkopuolisiin yrityksiin.

Pankki toimi monesti kuitenkin hyvänä hidasteena, jonka aikana potentiaalinen sijoittaja ehti, tai oli pakotettu, miettimään omaa tilannettaa ja sitä, että olisiko hänellä oikeasti varaa sijoittaa. Sijoittaminen nimittäin tarkoittaa myös sitä, että samalla pitäisi olla varautunut siihen, että sijoitukset eivät onnistu.

Pankki antoi neuvoja

Ennen meillä oli aikaa kuunnella – tai meillä ei itseasiassa ollut pääsyä tietoon. Nykyään kun internet on tullut saataville, on meillä enemmän tietoa tarjolla, kuin mitä ehdimme ja voimme lukea – ja tiedossa on myös se ongelma, että kaikki tieto ei ole tasa-arvoista eikä edes tasalaatuista. Varsinkin jos mietit sijoittamista yritykseen tai valuuttaan, mistä voit olla varma, että tieto mitä luet on ajantasaista ja oikeata? Ennen luotit pankkien sijoitusneuvojiin, jotka tekivät sijoittamista työnään – nykyään rahastosijoittaminen on nimenomaan tätä, ja monesti rahastosijoittaminen tuottaakiin sijoittajilleen kohtuullisen tuloksen. Rahastosijoittamisen hyvä puoli on useimmiten sen hajautuminen sekä rahaston itsensä sisällä moniin kohteisiin, mutta myös rahastosijoittamisen tekemisen kautta ajallisesti, sillä monet sijoittavat rahastoihin kuukausisäästäen.

Tieto tuottaa tuskaa

Siinä missä 90-luvulla ongelmana saattoi olla nimenomaan tiedonpuute, on 2020-luvulla jopa ongelmia tietolähteiden määrä. Lisäksi ongelmia tuottaa se, että sama tieto on liian monessa paikassa ja tiedon hakemisen ajasta suuri osa menee tämän saman tiedon moninkertaiseen läpikäymiseen. Siksi sijoittajan kannattaakin miettiä lähteäkö itsenäisesti eteenpäin, vai luottaako pankkiiriin tai sijoitusalanammattilaiseen. Monet nykyisistäkin sijoitusmahdollisuuksista ovat sellaisia, jotka kuitenkin vaativat asiaan perehtymistä, vaikka itse sijoittaminen erilaisten sovellusten kautta onkin tehtyä todella helpoksi.

Samalla kannattaa miettiä myös sen eurooppalaisen pankkitilin hankkimista nettiin? Se tarjoaa maksutta mahdollisuuksia, joita et välttämättä tällä hetkellä kotimaiselta pankiltasi saa, ja jos oikeasti olet lähdössä sijoitusmarkkinoille aktiivisesti, ei tili eurooppalaisessa pankissa ole lainkaan huono idea. Me suosittelemme Belgiassa pääpaikkaa pitävää Wise pankkia.

Aika ja sen merkitys

Aika on sekä sijoittajan ystävä, että vihollinen. Tosiasia on, että meillä on vain 24 tuntia vuorokaudesta ja osa menee nukkumiseen ja syömiseen ja muihin arkirutiineihin, joten sijoittamiseen käytettävissä oleva aika vaihtelee paljonkin jopa vuodenajasta riippuen.

Itse sijoittamisessa on tärkeitä ajanmääreitä aikaiset omaksujat ja aikahajautus.

Aikainen omaksuja

Aikainen omaksuja on ollut esimerkiksi sellainen sijoittaja, joka on ymmärtänyt jo alussa lähteä mukaan lohkoteknologiaan ja sijoittanut alkupään bitcoin ketjuun – tämä on voinut tarkoittaa tuhansien prosenttien arvonnousua sieltä parista sadasta dollarista nykyiseen yli 50 000 dollarin arvoon – eli aikainenomaksuja on voinut tehdä uskomastaan asiasta miljoonatilin – aivan samalla tavalla kuin monet yrittäjät ja keksijät ovat tehneet itseensä uskoen. Aikainenomaksuja voi myös löytää pörssin ulkopuolisen kohteen, johon sijoittamalla uskoo yrityksen nousevan maailmanluokkaan ja saavansa sitä kautta tuhansien prosenttien tuoton.

Aikahajautus

Aikahajautus on vähän kuin vanha kunnon lause että ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin. Ajallisesti se tarkoittaa sitä, että kaikkien hyödykkeiden ja vaihdantavälineiden kurssit vaihtelevat – ja mikäli ostat paljon kerralla, ostat kaikki tiettyyn hintaan, kuin vastaavasti voisit ostaa vähemmän kerralla ja hajauttaa ostohetket pidemmälle aikajänteelle. Yleiskehitus on kuitenkin aina ollut positiivinen, eli hinnat ovat nousseet aina kunnes on tullut pörssiromahdus. Toisaalta oikea-aikainen iso sijoitus voi tuoda jättipotin, mutta toisaalta sen riski on suuri. Miten sinä olet aiemmin käyttänyt aikahajautusta, onko sinulla esimerkiksi kuukausittaiset rahastosijoitukset?

Sijoittaminen ja 2020-luku kohti 30-lukua

Mitä sitten ovat tulevien vuosien sijoituskohteita? Pitäisikö lähteä kohti vihreää tulevaisuutta erilaisten EKO-hankkeiden kautta, vai rauhoittua ja mennä toisten siivellä eli rahastotyylillä. Vai pitäisikö etsiä Suomesta ja rakentamisesta uusi pörssin ulkopuolinen kohde tarkkailuun ja kenties sitten jopa aktiiviseen sijoittamiseen? Elämässä on kuitenkin muutama asia, jotka ajavat meitä ihmisiä ja ne ovat: terveys, omaisuus ja sosiaaliset suhteet – näiden ympärille kehitetään palveluita ja tuotteita, ja niitä tullaan jatkossakin myymään ja ostamaan paljon – mutta tukeeko sijoituskohteesi myös omia ajatuksia ja ideoita tulevaisuudesta? Ja kuinka suurta sijoituksien kasvuprosenttia lähdet hakemaan?

Vastaa