Pankkipalvelut ja digiaika

OP Ryhmän ekonomistit: Taantuma jää Suomessa maltilliseksi

OP:n ekonomistit ennustavat Suomen talouden painuvan vuonna 2023 lievään taantumaan. Aiempien ennusteiden mukaisesti bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vielä 2,0 prosenttia, mutta vuonna 2023 talouden kasvu jää nollaan prosenttiin keväällä arvioidun 0,6 prosentin sijaan. Vuonna 2024 talous elpyy hieman, mutta bruttokansantuote lisääntyy vain 0,7 prosenttia.

Suomen talous kasvoi vielä alkuvuonna hyvää vauhtia, kehitys työmarkkinoilla oli suotuisaa ja yritysten tulokset hyvissä kantimissa. Korkeasuhdanne hiipuu vähitellen ja vuonna 2023 bruttokansantuote ei keskimäärin kasva ja talouden kokonaisuus täyttää lievän taantuman kriteerit.

– Suomen suhdannetilanne vertautuu lähivuosina viime vuosikymmenen puolivälin tilanteeseen, jos kohta erojakin on esimerkiksi korkojen osalta. Suomessa niin yritysten kuin kotitalouksien taloustilanne on kokonaisuutena hyvä, mikä paitsi helpottaa sopeutumista heikompiin aikoihin myös pehmentää iskua koko talouteen, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Inflaatiohuippu koetaan syksyllä, mutta hintojen nousu on keskimäärin nopeaa myös ensi vuonna.

Inflaatio hidastuu syksyn aikana, koska energian hinnan vuosimuutos maltillistuu. Hinnat kohoavat kuitenkin jo laaja-alaisesti, mikä on tyypillisesti hyvin pysyvää. Inflaatio säilyneekin lähivuosina euroajan keskiarvoa selvästi nopeampana, toteaa OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.

Työttömyysaste sivuaa tänä vuonna alimpia tasoja kuluvalla vuosituhannella, ja työllisyysaste on ennätyskorkealla. Samalla avoimia työpaikkoja on poikkeuksellisen paljon. Talouskasvun hidastuessa työttömyys kääntyy kuitenkin nousuun, ja työllisyysaste laskee.

Korkea inflaatio ja tiukka työmarkkinatilanne nostavat palkkapaineita. Ennusteessa arvioimme päädyttävän maltillisiin sopimuksiin, jotka eivät heikennä Suomen vientisektorin kilpailukykyä.

Vientikehityksen heikkeneminen ja tuontihintojen vientihintoja nopeampi nousu painavat vaihtotaseen alijäämäiseksi jo tänä vuonna. Vuosina 2023-24 vaihtotase säilyy alijäämäisenä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuosikymmenen puolivälissä.

Julkisen talouden vaje alkaa uudelleen kasvaa, kun päätösperäiset toimet lisäävät menoja ja talouskasvun hidastuminen ja hintojen nousu heijastuu menoihin. Julkinen velkasuhde nousee vain vähän, kun inflaatio pitää nimellisen bruttokansantuotteen kasvussa.

– Suomeen on muodostumassa rakenteellinen kaksoisvaje. On vaikea nähdä, että vaihtotaseen vaje poistuisi ilman, että julkisen talouden rakenteellinen vaje kurotaan umpeen. Jos julkista taloutta ei kyetä kohentamaan, olisi viennin kilpailukykyä koetettava kohentamaan pysyvästi, toteaa pääekonomisti Heiskanen.

Talous voi kehittyä arvioitua paremmin, jos patoutunut kysyntä pitää toimeliaisuutta yllä arvioitua pitempään, tuotannon pullonkaulat hellittävät ja raaka-aineiden hintojen lasku maltillistaa inflaatiota. Energiakriisin kärjistyminen, ennakoitua suurempi korkojen nousu tai epävarmuuden kärjistyminen voivat painaa talouden ennustetta heikommaksi.

Suomen talouden suurimmat suhdanneriskit liittyvät vientimarkkinoihin ja hintakilpailukyvyn heikkenemiseen liian suurien palkankorotuksien seurauksena.

Maailmantalous viilenee – osa maista taantumaan

Maailmantalouden kasvu on painumassa selvästi keskivertoa hitaammaksi lähivuosina. Kehitys vertautuu vuosituhannen alun lukemiin, jolloin kehittyneissä talouksissa koettiin lievä taantuma.

– Maailmantalous ei ole samalla tavoin yhtenäisessä suhdannevaiheessa, kuten esimerkiksi korona- tai finanssikriisin aikana. Nyt taloustilanne vaihtelee maittain voimakkaasti. Osassa maita talouskasvu saattaa jopa piristyä ensi vuonna, toiset ajautuvat taantumaan tai matalasuhdanteeseen, luonnehtii Heiskanen.

Euroalueella talouskuva vaihtelee maittain. Saksa kärsii Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, ja talouskasvu jää vähiin ensi vuonna, ja välillä talous taantuu. Kokonaisuutena euroalue on silti enemmänkin matalasuhdanteessa kuin taantumassa lähivuosina.

Inflaatio säilyy korkeana koko ensi vuoden ja alkaa vasta vuonna 2024 olla Euroopan keskuspankin tavoittelemalla tasolla. Euroopan keskuspankki jatkaa korkojen nostoa syksyllä ja ensi vuoden alussa. Lyhyet korot nousevat 1,5-2,0 prosentin tasolle ensi vuoden kuluessa.

Lue OP:n ekonomistien suhdannekatsaus kokonaisuudessaan: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi

Vastaa