Kymppitonnin käteissäästöt ovat pienentyneet yli tuhat euroa 10 vuodessa – ”Lyhytnäköisyydellä on yllättävän iso hinta”

Yli kolme vuosikymmentä maltillisena pysynyt hintojen nousu on herännyt eloon. Pitkään runsaassa prosentissa pyörinyt inflaatio kiihtyi viime vuonna. Sillä on suora yhteys kuluttajan kukkaroon, kun samoilla euroilla saa vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aiemmin.

Inflaatio vaikuttaa myös erityisesti käteistä säilövään säästäjään, jonka säästöjen ostovoima pienenee.  Tilisäästäjä ei pärjää juurikaan paremmin, sillä olemattomien korkojen vuoksi säästöille ei kerry tuottoa juuri lainkaan.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laski, mitä 10 000 euron käteissäästöille olisi käynyt viime 60 vuoden aikana. Koska inflaatio oli 60- ja 70 –luvuilla selvästi nykyistä voimakkaampaa, ostovoimapudotus sijoituksen alussa oli todella jyrkkää. 60 vuodessa sukanvarsisäästö olisi huvennut jo lähes olemattomiin.

Vaikka viime vuosikymmeninä inflaatio on ollut selvästi aiempaa hitaampaa, käteissäästäjän säästöjen ostovoima on pienentynyt. Kymmenessä vuodessa kymppitonnin säästö on pienentynyt yli tuhat euroa ja vuoden 2001 lopussa tehty säästö lähes 2 500 euroa.

-Hintojen nousun aiheuttaman ostovoimatappio ei ehkä tunnu suurelta vuositasolla, mutta ajan kanssa ostoskori pienenee paljon. Siksi kannattaa pitää huolta, että rahan määrä lisääntyy tuottojen kautta ja näin pystyy edelleen ostamaan saman, mutta kallistuneen ostoskorin. Lyhytnäköisyydellä on yllättävän iso hinta, Nummiaro sanoo.

Pienelläkin riskinotolla pelastaa säästöt

Yltiövarovainen säästäjä kärsii inflaation kiihtymisestä. Vaikka säästäjä olisi sukanvarren sijaan säästänyt tilille, inflaatio olisi vienyt osan ostovoimasta sieltäkin. Pelkällä käyttelytilillä säilytetyn 10 000 euron säästön ostovoima on yli 20 vuodessa supistunut yli 2 000 euroa.

Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että inflaation voi helposti selättää. Se ei vaadi merkittävää riskinottoa. Nummiaron laskelmien mukaan 2000-luvun alussa tehdyn 10 000 euron säästön ostovoima olisi säilynyt täysin, jos säästöistä kymmenesosan (11 %) eli runsaat tuhat euroa olisi ollut sijoitettuna suomalaisosakkeisiin.

– Esimerkki lähtee osakkeille haastavasta tilanteesta eli teknokuplan päältä, jolloin ensimmäiset vuodet kurssit laskivat. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi pudotti toisen kerran osakesijoituksen vaikutuksen huonommaksi kuin pelkän setelitukon ostovoiman kehityksen. Pitkällä ajalla nämäkin harvinaisen voimakkaat vuoristoradat ovat kuitenkin tasoittuneet ja osakesijoituksen arvonnousu on kuitannut hintojen nousun kokonaan.

Jos säästäjälle pienikin osakeriski on liikaa, saman pelastusoperaation on voinut tehdä korkosijoituksilla. Sijoitettava siivu vain on pitänyt olla osakkeita suurempi. Esimerkiksi käteiseen ja eurooppalaisiin yrityslainoihin sijoittaneen olisi pitänyt sijoittaa lainoihin 2 700 euroa ja loput käteiseen pitääkseen ostovoiman ennallaan.

– Yrityslainojen riski ja siten tuotto on pienempi kuin osakkeissa, joten niitä on tarvittu enemmän. Ostovoiman kehitys olisi kuitenkin ollut huomattavasti tasaisempaa kuin osakkeissa. Eli kaikkea ei olisi tarvinnut sijoittaa isolla riskillä, vaan ostovoiman säilyttäminen olisi hoitunut esimerkiksi hyvin maltillisenkin riskin yhdistelmärahastolla.